M3 Tutkimuspaneeli

M3 Tutkimuspaneeli
Liity tutkimuspaneeliimme klikkaamalla banneria!

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Tutkimus: Hyvän lisääminen ruokavalioon kiinnostaa enemmän kuin huonon välttäminen

Ravitsemussuositusten myönteinen viesti otetaan paremmin vastaan kuin kielteinen. Useampi suomalainen on kiinnostunut lisäämään esimerkiksi kasvisten, kalan ja pähkinöiden käyttöä kuin rajoittamaan kovan rasvan, suolan, sokerin ja punaisen lihan määrää ruokavaliossaan.
Tiedot käyvät ilmi Kuule Oy:n toteuttamasta tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten suhtautumista lokakuun alussa julkistettuihin uusiin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Tutkimuksen tiedonkeruusta vastasi M3 Research. Alkuperäinen artikkeli tutkimukseen liittyen löytyy Ruokatiedon kotisivuilta.

Palkokasvien lisääminen kiinnostaa

Tutkimus kertoo, että neljä kymmenestä suomalaisesta kokee jo syövänsä suositusten mukaan. Eniten parantamisen varaa koettiin olevan lihavalmisteiden ja punaisen lihan käytön rajoittamisessa sekä pähkinöiden, manteleiden ja siemenien lisäämisessä ruokavalioon.

Eniten parantamisen varaa koettiin olevan lihavalmisteiden ja punaisen lihan käytön rajoittamisessa.
Kiinnostavimpina asioina uusissa ravitsemussuosituksissa pidetään ohjetta kasvisten, palkokasvien, hedelmien, marjojen ja kalan käytön lisäämisestä.

Myös viikoittaisen liikunnan määrään liittyvä suositus on herättänyt suomalaisten kiinnostuksen. Liikuntasuositukseen aiotaankin tarttua kaikkein innokkaimmin. Neljännes kyselyyn vastanneista aikoo lisätä liikunnan määrää. Suositus ohjaa liikkumaan kohtuullisen rasittavalla teholla ainakin 2,5 tuntia ja rasittavalla teholla 75 minuuttia viikoittain.

 

Keskimäärin kaksi suositusta toteutetaan

Neljä viidestä vastaajasta aikoo muuttaa ruokatottumuksiaan suositusten suuntaan. He aikovat tarttua keskimäärin kahteen suositukseen. Viidennes suomalaisista ei aio tehdä ravitsemussuositusten perusteella muutoksia lainkaan.

Reilu viidennes vastanneista aikoo lisätä kasvisten, palkokasvien, hedelmien, marjojen ja kalan käyttöä. Vajaa viidennes voisi lisätä pähkinöiden ja siementen määrää ruokavaliossaan. Yhtä moni on kiinnostunut vähentämään sokerin ja suolan käyttöä.

Punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttörajoitukseen aikoo tarttua vain 12 prosenttia vastanneista. Vaalean viljan täysjyväviljaan aikoo vaihtaa niin ikään 12 prosenttia vastanneista. Kaikkein vähiten suomalaisia kiinnostaa rasvan käyttöön liittyvien tottumusten muuttaminen.

 

Lisää innostusta ja inspiraatiota

Tutkimuksessa kysyttiin myös, millaisista ravitsemukseen liittyvistä yleisistä tai yksittäisiin ravintoaineisiin liittyvistä asioista vastaajat haluaisivat tietää lisää. Vastauksissa nousivat esiin suuremmat kokonaisuudet, kuten terveellinen ruuanlaitto ja reseptit, terveelliset ruokailutottumukset ja luonnollinen lisäaineeton ruoka.Yksittäisistä ravintoaineista eniten kiinnostaa D-vitamiini.

Tutkija Anne Leppänen Kuulesta kertoo, että ravitsemussuosituksiin liittyvä lisätiedon tarve tuntuu sen sijaan olevan melko vähäistä. Puolet vastanneista ilmoitti, ettei tarvitse lisää tietoa mistään ravitsemussuositukseen liittyvästä asiasta. Yksittäisistä suosituksen kohdista lisätietoja kaipaa 5 – 16 prosenttia vastanneista.

Leppänen uskoo, että kaikille pohjoismaalaisille tai koko Suomen kansalle annetut suositukset eivät välttämättä puhuttele yksilötasolla. Moni kokee lisäksi omien ruokatottumusten olevan jo muutenkin hyvällä mallilla.

- Tiukan faktatiedon sijaan nyt kaivataan enemmänkin innostamista, ahaa-elämyksiä ja uusiin arjen käytäntöihin viitoittavia reseptejä, Leppänen sanoo.

Ravitsemusterapeuttien tietoon luotetaan

 Kun suomalainen haluaa ravitsemustietoa, kaikkein eniten luotetaan ravitsemusterapeuttien ammattitaitoon. Toiseksi arvostetuin tietolähde on lääkäri. Enemmistö luottaa myös virallisiin asiantuntijatahoihin sekä terveydenhoitajiin. Vähiten luottamusta herättävät sosiaalisen median keskustelut ja blogit.

Suomalaisten suhtautumista pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin selvitettiin sähköisenä kyselynä pian suositusten julkistamisen jälkeen lokakuun alkupuolella. Kyselyyn vastasi tuhat iältään 18 – 75-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen suunnittelivat yhteistyössä Kuule Oy ja elintarvikevalmistaja Unilever, ja sen toteutuksesta vastasi M3 Research.

Lähde:  (Ruokatieto – Krista Korpela-Kosonen)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti